Näin se on nähtävä. Kesän kohokohta lähestyy ja tunnin päästä tähyää pösön nokka kohti Kainuuta. Kaksi isosti tärkeää kisaa olisi edessä ja taas mitataan kehityksen askelmat isoilla mitoilla. Kaikki voitava on tehty ja niillä mennään. Jukolan jälkeen en ole tehnyt yhtään kivutonta jalkalenkkiä ja varpaan tila on yhä vahva arvoitus ja mysteeri. Viime perjantainen suunnistusvetotreeni oli pilkahdus pimeään vireen osalta, koska pystyin roikkumaan Liuhan peesissä. Hampista ja hölkkävaihteella edenneestä Taaniksesta nyt puhumattakaan.
Suurin jännitys tällä viikolla on kyllä siirtynyt suunnistuksesta nurmiviheriön balettiin, jossa toivon ja uskon lujasti unelmafinaaliin Saksa-Hollanti. Kaksikymmenvuotisena Saksa-fanina ja vanhan liiton konejalkapallon ystävänä olen vahvasti sitä mieltä, että Allemagne marssii finaaliin ja saa vastaansa sympaattisen Hollannin, jota myös pikkuisen hurraan. Näin saataisiin jalkapallofinaali ilman latinoballerinoja tai eteläisen Euroopan käsien levittelijöitä. Toivon myös, että Martti "kertakaikkiaan" Kuusela ei enää kommentoi pelejä, ainakaan Saksan pelejä. Argentiina-ottelussa mielestäni kaksi kentän huonointa sakemannia pelasi Kuuselan mukaan 'kertakaikkisen fantastisesti', ja itse olisin ottanut miehet vaihtoon jo puoliajalla. No, toisella puoliskolla Jocke Lehti näin sitten tekikin. Kertakaikkiaan fantastista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti