Korpeaa se kuitenkin

Nimittäin tuli sitten toinen lepopäivä keskelle kuuminta hottia. Kurkkukipu katosi, mutta tukkoinen nenä tuli normisapluunan mukaisesti tilalle. Lopullinen diagnoosi taudinkuvasta määrittynee huomenna, samoin treeniin palaamisen aikataulu. Lämmöt ovat onneksi pysyneet kurissa ja huono yleiskunto on ollut läsnä lähinnä sisällä olemisen ummehtuneisuutena. Tänään katselin ulos, kun sorkka toisensa perään virtasi ladulle kelien ollessa kohdillaan. Korpesi se hiukan kuitenkin.

En silti aio enää piehtaroida harmissa, vaan odotan rauhassa tervettä päivää ja jatkan siitä sitten normaalilla tavalla. Kummaa tautia on ollut liikkeellä ja pienestä kiusasta on kehkeytynyt kunnon harmeja. Joten otan kalmisti ja muistan tavoitteeni olevan siellä heinäkuulla. Toki toiset ruoskii ammattilaisina Afrikoiden lämmöissä, ja minä tuherran nopealla lomalla hätäiset jaksot lumihangessa jalkani kylmettäen... Mutta kyllähän asia on niinkuin piikkareidenkin kanssa eli sitten kun ei enää muualta parannettavaa löydy, niin ostan piikkarit. Tämän totesi muuan E.Vähänen muutama vuosi sitten, eikä tietääkseni omista piikkareita edelleenkään. Joten pipoa syvemmälle korville, seitsemän vuotta vanhat masukat jalkaan ja menoksi Pirkkalan valaistulle sitten kun päässä liikkuu muukin kuin räkä...

Hyvää uutta vuotta!

Ohessa vielä kuva siitä, mitä kaksi lepopäivää voi miehelle tehdä...