tiistai 19. tammikuuta 2010

Päivien päivä!

Tänään on ollut päivä, kun kaikki mikä liikkuu tai pysyy paikallaan, ärsyttää. Aivan selkeää maailmantuskaa jälleen kerran. Pääasiassa ketutus on ollut ammatillista, mutta kylkiäisenä on tullut myös tilanteita, joissa mikään ei suju. Ja sen verran ketuttaa, ettei edes viitsi eritellä niitä. Eli ihan turhaa tekstiä. Samperi!

Homma juontanee juurensa eilisestä lepopäivästä, jonka seurauksena elimistöni superkompensaatio löi tänään päin näköä. Aamulla heräsin täysin palvelleena 8 tunnin ja 33 minuutin yöunien jälkeen. Viritin uuden sykevyöni (kiitos Häijää) omiin mittauksiini ja lopetin neljän minuutin periodini autereisena. Leposyke makuulla oli 35 ja neljän minuutin kohdalla seisaallaan 49. Vastaavat lukemat lauantaina olivat 45 ja 69. Ihmekös tuo jos hiukan ärsyttää, kun kone puhkuu menohaluja. Reilun tunnin päästä pääsen halliin, kun vaimo lähtee jumppaa vetämään. Toki joudun passailemaan ja tekemään ns. yu-treeniä, jotta huomisessa tasotestissä lihakset eivät ole kuin paalattua heinää ja vääntö kuin Escobarissa aikoinaan eli matalalta mouruamista...

Enhän tietenkään ole ehtinyt käymään parturissa eikä mulla ole mp3-soitinta napeilla. Ei ole uutta juomapulloa, ei kuusia eri trikoita päällekkäin eikä kolmia eri lenkkareita joka treenityyppiin sovitettuina. Laitan siis Vimppojen edustuspaidan päälleni ja menen tekemään horjuvia aitakävelyitä... Ja pari ruskoa, ehkä vetoloisia.

Kyllä taas ketuttaa! Käyttäisin oikein isoja kirjaimia kuin forrestg konsanaan, mutta en kehtaa kun olen kasvattaja-ammattilainen, oikein pro.

Nyt tää niinku lopettais tän tekstin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti