perjantai 5. maaliskuuta 2010

Kaksi yötä vielä

Pirkan hiihto lähenee kiivaasti, tahtoi tai ei. Hassu tunne valtaa sielua, kun en ole varsinaisesti lähdössä kisailemaan, vaan lähinnä nautiskelemaan. Nyt kun kelikin on luvattu kohdilleen. Mutta aina sitä kuitenkin vähän kutkuttaa ja tälläkin hetkellä arpoilen, että kuinka pitkään sitä voisi nyt lenkkeillä, kun aurinko paistelee ja aikaa olisi lomalla tuherrella reeniä päiväkirjan lehdille. Kun väsyneenä ei kai kannattaisi lähteä 90 km hiihtämään...

Toisaalta menossa on talven viimoinen varsinainen määräviikko, joten antaa mennä (ylil R.Pilvinen UrhK 1999).

Tämä viikko on ollut rähinää täynnä ja TIKETO-akseli näyttää tältä:

TI
ap. Sääressä tuntuu lievästi ja postilaatikolle mennessä polvi ei meinaa kantaa. Kyllä se siitä. Pirkkahallissa työstän 7x1200m/300m kiihtyvillä vauhdeilla aina kierroksen välein nostaen. Viimeinen menee jo kynnykselle vauhdeilla 3.20, 3.15, 3.10 ja 3.00. Muuten tuntui hyvältä, mutta sääri ja pohje eivät tykänneet. Polvi taipui jo 10 minuutin verryttelyssä.
ilta. Palauttelen hiihtoladulla pertsaa 0.55 PK (13km)

KE
ap. Viimeinen kunnon hiihto ennen Pirkkaa. Voitelen jopa sukset, mutta lunta tulee taas taivaalta ja nihkeät kelit ovat läsnä. Sääressä tuntuu painetta aika huolella ja vaatii pertsaa lähes 40 min ennen kuin nortuu. Polvi ei vaivaa juurikaan. Yhteensä 2.32 PK (36km). Piti vähän juosta päälle, mutta järki piilotti lenkkarit.
ilta. Teatterissa katselemassa Beatles-musikaalia häälahjan voimin. Hyvät ruuat ja Laproaigh selkään teki eetvarttia. Urheilullisesti siis lepoa.

TO
ap. Ohjelmassa piti olla 5x1000m standardi, mutta säären tunnetila oli vahvasti eri mieltä ja annoin suosilla periksi. Tavoite ei kuitenkaan ole saada rasmuria juuri kauden kynnyksellä. Tein siis vain hölkkäilyä P-hallin vihreällä veralla ja juoksukuntopiiriä kotvasen päälle.
ip. Hiihtoretki perheen parissa laavulle. Ensin sain auton kiinni, kun koitin pysäköidä riittävän reunaan. Auramies oli sipaissut myös tielinjan ulkopuolilta, joten pösö meni tyhjän päälle. Kotvanen lumitöitä ja sitten matkaan. Perillä kaikki puut olivat joko lumessa tai muuten vaan kosteita, ja meidän aikataulullamme sytyttämisen hartaus ei onnistunut. Savuisen nokisena turhauduin ja makkurit jäivät paistamatta. Ensi kerralla on syytä ottaa apupuita mukaan, paitsi jos on aikaa ja tupakkia rakennella ne kuuluisat kynsitulet... Varpaat viileni ja ketutti.
ilta. Kokeilin valaistulla tunnin spekulatiivista Pirkan matkavauhtia eli 3.40 min/km. Reippahasti meni 0.58 PK (16km).

Ja nyt lähden vaimon kanssa katsastelemaan toistaiseksi viimeisen hiihtolomani kunniaksi Pirkan latua auringon paisteessa. Jepjep!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti