Sain piikin ja nyt odotan reaktioita. Eri lähteiden mukaan kohta pitäisi sattua käteen, nousta kuume, särkeä päätä, tuntua flunssalta, olla aivan hirveä olo, krapula... Nyt siis vain odotellaan. Tällä hetkellä pistoksesta on noin viisi tuntia ja olen yhä normaali oma itseni.
Sen tuo rokotus teki, että nyt on lepopäivä. Ja ehkäpä huomennakin. Sikäli harmillista, että tulevan hammasoperaation takia joudun myös ottamaan lepiä. En kykene Jauhojärven suorituksiin eli parin kuukauden levottomiin päiviin. Ja eihän se Muukkonenkaan vissiin lepiä pidä. Mut se onkin ihan ässäkaveri.
Joka tapauksessa äsken makasin sohvalla ja katselin tölsyä. Aion pitää tölsyttömän viikon ensi viikolla. Katsotaan kuinka katsomattomuus auttaa ajankäytön tehostamisessa. Ehkä vähän nettiä käytän, mutta areenat jätän pois. Elävät arkistot ja JuuTuBeen...
Sohvalta tuijotin ohjelmaa, jossa näytettiin uusinta kuntoiluvillitystä, horsebiciä. En kyennyt katselemaan kuin sormien välistä, kun aikuiset naiset leikkivät hiekkakentällä hevosta ja hyppivät esteiden yli ynnä laukkasivat ympäri tannerta. Eieieieieieiei... Aamulla sain jo lukea strip aerobicistä, jossa puolestaan aikuiset naiset leikkivät strippaajaa ilman strippausta jumpan merkeissä: "Ei anneta nimen hämätä. Striptunnilla ei riisuta vaatteita, ja senhän kuntosalin raavaat miehet jo tietävätkin... ...-Viettelevyys on ydin. Liikekieli on sitä. Strippauksen puolta on myös tanko, toteaa strip-tuntia ohjaava tehopakkaus..." (Moro 12.11.2009)
Siis tä!? Miksi keksitään hämäävä nimi, jos ei nimen pidä hämätä? Antakaa kun määkin huudan...
Tällä viikolla on saanut katsella vierestä ja vähän keskiöstäkin opettajantyön ihanuuksia. Enkä tarkoita flunssa-aaltoa, vaan ihan tätä perushuttua. Vaikka koitan repiä huumoria arjestani, ei viime päivinä ole juuri hymyilyttänyt ja tällä hetkellä mielessä on kohtuullisen päällimmäisenä työpaikan tai mieluummin ammatin vaihto. Eli jos on jotain hommia tarjolla, niin ei muuta kun viestiä tulemaan.
Eilen juoksin 1.40 Punakoneen ja yhden Hilkan kera Teivon-Soppeenmäen poluilla ja oli namia. Polvi oli vielä jokseenkin turvoksissa, mutta hiljalleen, sano.
Huomenna on vuosigaala, joten ilon kautta yritetään taas takaisin hymyn syrjään kiinni :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti