Ja siitä. Aloitetaanpa tästä päivästä. Oli tarkoitus työstää jonkinlainen Pirkan valmistava ja testaava siivu Pinsiön kierroksen merkeissä eli 65km naatiskelua. Mutta mutta... Asennemäen miehenä valmistin itseäni Ilmatieteen laitoksen siivin järkivalintaan (Saarinen T., AV-paneeli 13.2.2010 näyttämätön dia 3), koska itätuulta 10m/s ja lämpötila -19 astetta eivät sinänsä olleet ihan optimaalisimmat tai riskittömimmät olot.
Mutta matkaan lähdettiin 7 euron osallistumismaksulla Jaron ja Timpen kanssa toiveikkain mielin. Ikuriin mennessä puhkoimme latua ja työstö oli läsnä. Tässä vaiheessa alkoi valjeta, että 65km on ehkä liikaa. Koukkujärveä lähestyttäessä paana tuli vastaan, mutta hiihdon helppous ei varsinaisesti muuttunut. Ensimmäisellä leimalla olimme käyttäneet rontin 50 minuuttia aikaa ja matkaa oli taittunut kymmenen kilometriä. Otimme käyttöön lopullisesti maitosuunnitelman ja siivu vaihtui arviolta nelikymppiseksi.
Myllyhakaan mennessä oli alamäkeä, mutta yhä latu oli enemmän mallia "pyhä henki". Juuri ennen kääntöä vastaan tuli kolmikko, joka oli selkeästi vetänyt parhaat ja ikuiset hiihtovuotensa kullatun punaisella 80-luvulla. Olin tunnistavinani pisimmän miehen. Hiukan tätä ennen olimme katsastaneet kohti Linnavuorta lähteneen pisimmän lenkin kunnon melko vaisuksi. Takaisin tullessa kyseinen kolmikko seisoi pitkän lenkin risteyksessä ja seuraavassa lyhyesti kuvattuna kohtaamisen kulku:
Kolmikko: Hei jätkät! Nyt latua avaamaan tänne!
Me: No, alunperin piti, mutta eipä nyt...
Kolmikko: S****na! Mammanpoikia. Tänne nyt vaan. Samanlaisia keskeyttäjiä ootte!
Me: Lamminpäästä tultu ja viel...
Kolmikko: Ei mikään ihme kun ei suomalaiset pärjää, keskeytetään vaan.
Me: Onneksi ei ollakaan hiihtäjiä.
Kolmikko: *****!
Minä: Mitäs te sitten siinä vielä seisotte?!
Kolmikko: No ootellaan tota yhtä... Niskalaukaus tommosille!!
Ja sitten myö jatkettiin. Ensimmäiset "oikeat hiihtäjät" tapasimme noin kolmen tunnin kohdalla Lamminpään harjulla. Ja mistä heidät tunnistin: pirun hidas vauhti, pirun kalliit ja hienot vermeet ja juomavyö.
Matkaa kertyi lopulta karva alle 40 km ja aikaa kului tehokkaasti 3.15. Töitä tehden. Leinmoja tuli. Ja mitali. Mehu ei kuulunut hintaan.
Pinssi. Älä unohda pinssiä.
VastaaPoista