tiistai 13. tammikuuta 2009

Tummaa: 1.01,52

Ei tullut viiskasia, saati viisseiskaa...Tuli melkein kuuskakkonen! Ehkä edellisen illan hyvässä seurassa nautittu illallinen härkineen, mustatorvisienineen, jäädykkeineen ja perunakaakkoineen ei ehkä ollut ihan napakin tankkaus tunnin mäkiruntuun. Olisi ehkä pitänyt valita Lammikon testijuoksuun valmistava harjoite, ehkä ei... Toki voi olla, että kolmen päivän lepi ei ollut paras pohja, ehkä oli. Toki saattoi painaa myös loppiaisen melkein kolmen tunnin lenkki Kaanaan saloilla, ehkä. Tai toisaalta voin olla myös ihan oikeasti huonossa kunnossa...

Joka tapauksessa tuloksena oli historian huonoin testijuoksuni ja näin se kävi:

Verryttely oli varpaan turruttamista ja lämmön hakua, viksua. Paukusta ajattelin ottaa rennosti ja passailla. Sykkeet oli ihan normit, mutta kieltämättä meno oli vähän tunkkaista. Odotin aukenemista, mutta ei auennut ei. Portaiden väliaika kertoi tuntemukseen nähden huonosta menosta ja Jaromirin pakeneva selkä ei vahvistanut uskoa. Kiekka vaihtui ajassa 29.45, joka oli luokaton. Saarijärven velloset leijuivat ohi ja otin peesin. Alamäissä jäin kuin nalli ja varvaskin vähän jarrutti. Varalan mäkeen tein vielä korahduksen ja nousin Arnen ohi yrittäen päästä vielä kinkereihin. Siihen Tsaari kosahti. Jalat heikkenivät, voima katosi, syke uuvahti alle 170:n, mies taipui. Yritin lyödä, mutta mitään ei tapahtunut. Koskinen kannusti portaissa samalla kun Arnen selkä loittoni, muista puhumattakaan. Onneksi sentään Haanpää pysyi takana, hurraa!
Maalissa oli varvas verillä, yllätys... Tähän vertailut viimeisten vuosien tammikuun testijuoksut vertailuksi, sanoisin että töitä on vielä tehtävänä:

2009: 1.01,52 max 178 avg 168
2008: 58.06 max 177 avg 169
2007: 56.19 max 177 avg 168
2006: 59.57 max 184 avg 177

Sunnuntaina vaelleltiin veljesten kanssa ympäri Suur-Pirkkalan metsiä tunnelmaa parannellen, varvas tykkäsi kyttyrää ja kotona oli taas aika kuuman neulan...
Nyt yritän hoitaa varvasta kuntoon ja olen keskittynyt gymstickin kanssa heilumiseen kotona kera Miikan, Annen ym. dvd-mallien, huippua!

Sen verran lauantainen pohjanoteeraus kuohutti vissylasia, että YT-neuvottelut valmentajan kanssa on tiukassa käynnissä ja olen ryhtynyt työsulkuun. Tästä ei hevillä luovuta.

3 kommenttia:

  1. Annetaan me noitten riepoo. Akkua lataamme ja kunhan kevät koittaa ! Pois on kipu pois on särky. Sit kirmaamme me nuorten orhtten lailla ! Ylikuntons ja rasitusvammain kanssa valittavat veljet. Siin on meidän tähtihetki !

    VastaaPoista
  2. Jep! Kyllä se siitä... Se on varma!

    VastaaPoista