Myönnetään, että lyhytkin loma keskellä syksyä iloistaa ihmistä. Siksi Halikostakin voi nauttia ja fiilistellä. Eilen arki löi jälleen vasten kasvoja: huutavia pikkuhirviöitä, nastoja varastelevia neljäsluokkalaisia, näsäviisaita ja keskeyttäviä kuutosia, sikamaista ruokalatouhua... Takana huonosti nukuttu yö, kun pelkää nukkuvansa ohi palkanmaksun. Sää oli kylmä. Pimeys oli läsnä, kun olisi pitänyt lähteä aamulenkille. En sitten lähtenyt.
En silti aio tämän kaiken keskelläkään vaipua harrastamaan DO:a tai kiertyä negaation vietäväksi. Nyt on kaikenlaista napakkaa ilmassa, ja toisaalta kausi on vielä kovasti käynnissä eli ärsyttävän pirteästi porskutellaan. Småålantiin mennään taas perinteitä vaalien yhdellä palkattomalla virkavapaalla. Joukkue ei ole ihan timantinkova, mutta toisaalta sellainen, että haluaa juurikin lähteä. Yötähän siellä on tiedossa ja maastokin näytti olevan vaihteeksi ihan mukavaa detaljikasta vaikkakin kovasti kuperoitua, mikä ei taasen lokakuun syövyttämille lihaksille ole sitä varsinaisinta hottia...
Reissun johtotähti löytyy kyllä menomatkan Finhits-risteily -osiosta, sillä Martti, Mauno, Hanski, Löysä ja Erkka kumppaneineen istuttavat pumpun saunan lauteille. Onhan se taas viikonloppu eessä, kö?
Sitäennenmansecuppiajataitotreeniä,pitkäälenkkiäjaperuslätkyä.
Onononon.
VastaaPoista