Neuvotteluratkaisu

On se vaan maailma mallillaan. Kohta voi kirjaimellisesti tuhka pöllytä, kun mies nousee montusta uuteen kukoistukseensa. Samalla on jo myöhäistä hakea saunakeijoja, kun kaupoissa on ukset kiinni. Eihän 1600:lla eurolla kuussa elä. Ei niin, jos asuu liian kalliistii ja elää liian kalliisti. Kansanedustajat tekevät omia matkojaan virkamatkoina, eivätkä edes muista mitään mistään. Ei edes sitä, että ovat käyneet lobbauspuheluita tai saaneet 300 kiloeuroa lahjoituksia. Ja Kaupissa ylpeillään sillä, kun ladut ovat vielä kunnossa ja saa hiihtää. Epäilemättä olin siis tiistaina väärässä.

Mutta huolet ja murheet sikseen, sillä neuvotteluratkaisu sovintoesityksineen on lujasti pöydässä ja uskallan aloittaa kauteni huomenna. Maastointervalleissa olin kuin matkalla näkemäni vitivalkoinen jänis, mahanalus jalkoja täynnä. Toki kävi vähän kaveria sääliksi, kun hipiä loistaa joka suuntaan kuin se kuuluisa aurinko. Siinä on haukan hauska haukata paistia...

Joka tapauksessa kauden alku on aina yhtä kutkuttavaa. Pitäisi kulkea, mutta jos ei taaskaan kulje, niin voi jälleen todeta tyytyväisin mielin: -Ens kauel!
Föhrillä ja Muukkosella kulkee varmasti, aina on kulkenut. Tai jos ei omin sanoin kulje, niin ainakin allekirjoittanut jää 20s/km vauhdissa. Joka vuosi se vaan jännittää, että kuinka käy. Huomenna se nähdään. Toivottavasti televisioinnin poistuminen paikoilta lopettaa lopultakin tämän ratateknisen pelleilyn. Minuutin lähtöväli sentään jäi, valitettavasti. Eli huomenna ei tarvitse kammata tukkaa eikä viritellä huiveja päähän, kun ollaan tavisten kanssa samassa lähdössä. Siis apua!! Tää on niiiiin törkeetä.

Toki olisin voinut valita Ankkurirastit, mutta työ pakotti ihmisen valintoihin. Sunnuntaina olen Jykylässä.