lauantai 1. tammikuuta 2011

Kuin pientä oravaa...

Onnistuneen harjoituspäivän jälkeen aloin hiljalleen laskeutua lauantai-illan viettoon siihen kuuluvine rituaaleineen. Nykyisin yksi niistä on Taimin kolmen tunnin nukuttelut, luonne on yhtä jäärä kuin isällään. No,  sinne väliin yritän kuitenkin mahduttaa Uutisvuodon, koska se on mieleiseni ohjelma ja kolahtaa erityisesti Tervon pisteliään kyynisen huumorin takia. Äsken Urheiluruutu pilasi jo mielen, kun kertoivat vuoden 2010 sykähdyttävimmän urheiluhetken olevan jonkun näistä: 1) vain Suomessa harrastettavan sopupelin läpilyönti 2) sählynpeluun voittopokaalituuletus 3) taitoluistelun, lajin jossa on vain kolmet arvokisat talvessa, MM-pronssi. Siis tähänkö on ihan oikeasti tultu? Ja näistä sitten pitäisi äänestää "paras". Arvatkaa vaan, kuinka paljon taas Norjassa nauravat meille...

Toivuin melko pian, koska tiesin UV:n alkavan vain hetkien kuluttua. Ja marjat! Kanavalta alkoi jollottaa vaalea naisnäyttelijä aivan uskomattoman p**koja juttujaan, jopa huonompia kuin omani. Palikkani putoilivat aivan täysin ja kimpaannuin. Lupamaksuun haen oikaisua ja peruutusta välittömästi, puhelu liittoonkin on jo otettu. Sen verran kävi käpyyn, että kaivoin kolme viikkoa varjelemani vuosikertaglögipullon kaapista ja sorruin. Kyllä harmittaa, koska tarkoitus oli jemmata sitä vähintäänkin ensi jouluun ja sitten naureskella partaansa vuosikerta pöydässä. Mutta ei niin ei.

Kovasti kävi menneen vuoden loppu ahdistamaan ja mies oli lujilla. Tässä lyhyt tiivistelmä viimeisen viikon harmituksista: koirat ja niiden omistajat, ladulla kävelijät, ladulla kävelevät koiranomistajat, hyvän VK-treenin päätteeksi meikäläisen kampannut pikkukilli, raketin ampujien jättämät roskat, koirat ja niiden omistajat, koirankakka auton nurkalla, koiran pissa auton nurkalla, taloyhtiön jätteenlajittelu, Pirkkahallin roskaavat juniorijalkapalloturnaukset... 

Kyllä näköjään joskus vaan ottaa pattiin kuin pientä oravaa. Silloin tekisi mieli vetää pää huolella täyteen ja sen jälkeen ajaa itse itsensä kirveellä lumihankeen. Oppisin olemaan.

Kivasti muuten lähti tämä uusi vuosi käyntiin. On taas mies niin täynnä virtaa, että jaksaa tehdä juoksutekniikkaharjoituksia.

No, nyt se Uutisvuoto alkaa, joten pääsen harmoniaan. Glögikin jäähtyi, taidan kaataa takaisin pulloon. Hukkaan menisi jalo vuosikerta haaleana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti