Isoja pyssyjä.

Tuskin ovat ehtineet viimeiset selvitä MM-kisojen banketista, kun toisaalla isot pyssyt jo heittävät kovaa juttua. Noihin kuvioihin on turha minun puuttua, olenhan jo itsekin dinosaurusosastoa, kun arvokisaedustus on vuodelta 2003... Mutta kisoista totean vielä sen, että kyllä oli suunnistuksellisesti surkeat kisat. Kun keskimatkallakin mennään polkuja noin paljon ja juoksennellaan vielä kilometri yleisön edessä valmiiksi liian lyhyellä radalla, on jotain pielessä. Kai se yleisö sitten tykkäsi. Eikä tarvinnut järjestäjän tehdä rakenteita maastoon. Paitsi keinotekoisia kiellettyjä alueita, jotta saadaan reitinvalintaa. Voi ristus!

Muistan vuoden 2001, kun ihan kotimaisetkin immeiset kovasti kritisoivat maastovalintoja tai ylipäätään kisojen pitämistä Tampereella. Huvikseen voisi verrata MM 2001 PIKAmatkan ratkaa tähän Norjan keskarin finaaliin. Suunnistajana en valittaisi, koska pidän tuota rataa yhtenä mahtavimmista suunnistusbaanoista urallani. Vaikka olenkin vetänyt sen vain treeninä ;) Tämän vuoden MM-rata tuskin olisi saanut kiitosta edes Tampereen iltarastien kävijöiltä, jotka pitävät nykyisiäkin ratoja turhan polkujuoksuina. Olisivatpa päässeet MM-kisoihin Norjaan, niin eivät enää valittaisi...

Mutta parhaat tuli seulottua ja esiin, sitä en kiistä. Tokihan Trondheimissa asuneelle tuollainen hiihtokeskusympäristö lenkkipolkuineen on ihan tuntematon ympäristö ja hän on epäilemättä samalla viivalla kuin muut. Näinhän se oli myös vuonna 2001, kun sprinttipelleily Kaupissa alkoi ja mukana oli pari tamperelaisjuoksijaa...

Loppukesä on ollut kovien ukkosten aikaa ja myrskyt suomalaisen huippusuunnistuksen ympärillä tuntuvat jatkuvan. No, yleensä syksyllä kelit laantuvat ja kaikki koteloituvat kuoppiinsa hokemaan 'ens kauel' -mantraansa. Osa ymmärtää toki antaa jo periksi. Paas kattoen ny!

Oma nilkka on parantunut yllättävän hyvin ja eilen tuli pyöräilyjen niskaan jo 16 minuuttia juoksuakin. Tosin nyt perheessä riehuu vatsatauti, joten eipä riemuita vielä liian aikaisin.