Sunnuntaina uskaltauduin jo ulkoilmaan kujuilemaan, kun aurinkokin sattui paistelemaan. Varustuksena oli saappaat, marja+sienireleet sekä digipokkari. Kolmisen tuntia köpöttelin siellä ja täällä lähimaisemissa. Hetkellisesti irtosin kuvitelmiini, kun tallustelin pitkospuita pitkin ja tuuli suhisi katkeamattonina sykäyksinä 120:n kilometrin tuntivauhtia korvissani. Mahtava pauhu täytti samalla taivaan ja sinivalkoiset siivet halkoivat pilvetöntä kynnöstä. Pirkkala - luonto on lähellä sydäntämme. No jaa, tuli siinä oikeastikin kurkien huuteloita kuunneltua, kun kaapaisin syksyn ensimmäiset karpalot vasuun. Ja siitä kolmisen litraa suppiloita selkään. Ohessa jokunen huikea otos.
Tänään piti jo mennä yökujuilemaan Kauppiin, mutta en ilennyt, kun nuhastaa vähän vielä ja tupakkiyskä rankoo keuhkokoneistoa.
Pirkkalaista luonnonrauhaa, taustalla Pispala ja Näsinneula.
Kunnanmestiksien 5. rasti
Lähetäppä vaan tuo kuva Linnakallion loputtomasta tietyömaasta vuoden luontokuvakisaan. Vuoden luontoäänikisaan ehdolle voisi äänittää vaikkapa siitä Kaupin pesiskentän tienoilta TAYS:n naapurissa meneillään olevaa kivenmurskausta. On se vaan eri jylhän kuuloista, kun graniitti menee pieneksi. Mitäpä sitä muutakaan haluaisi aamulenkillään kuulla. Tirpan viserrys ja hirven ynähdys ovat yliarvostettuja. Ai, niin ne Kaupin hirvethän ammuttiin jo... Mitäs menivät ja paskoivat golf-kentälle. Sitä mä joskus fundeerasin, et mitenkä ne potilaat ja henkilökunta siellä TAYS:ssa jaksavat?
VastaaPoistaNäkisin, että olet asian ytimessä. Tähän kun lisäämme Teiskoon suunnitellut louhokset, Aitovuoren ja Kirkkoharjun kaavoitussuunnitelmat, ollaan aika synkillä vesillä ulkoilun, ja varsinkin suunnistuksen, osalta. Mutta ei luovuteta. Vimpat suunnitteli jo aikanaan "synkän ei:n" osoittamista Pirkkalan logistiikkakeskukselle ja oli valmis ketjuttamaan itsensä maansiirtokoneisiin. Ja kuinka kävikään? Logistiikkakeskus väistyi, Vimpat ei... ;)
VastaaPoista